keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Kuvamanipulaatio



Kävimme Onnin kanssa vähän vierailla aluevesillä : )
Huomenta!

Joku vuosi sitten Reuterss-lehden toimittaja sai potkut kun kävi ilmi, että hän oli manipuloinut julkaistua uutiskuvaa. Toimittaja oli dramatisoinut pommituksen tuhoista ottamaansa kuvaa kuvankäsittelyohjelmalla siten, että tuhot näyttivät laajemmalta, savupilvet synkemmältä jne. Huijaus paljastui nopeasti, sillä harjaantumattomampikin silmä erotti kopioidut rakennukset ja pilvenmuodot. Kenkää tuli ja valokuvaaja-toimittaja sai etsiä uusia töitä.

Kuvahuijaus on ollut esillä monesti sen jälkeenkin. Ja onko tuo ihme kun nykyaikaiset ohjelmat osaavissa käsissä antavat mahdollisuuden väärentää mitä tahansa. Vähänkin poikkeavampaa kuvaa katsoessa herää entistä useammin epäilys kuvamanipulaatiosta. Kuvan aitoudesta voi olla varma vain jos on ollut itse paikalla, eikä aina edes silloinkaan.

Tiedätkö mikä on yksi eniten manipuloitu kuva maailmassa? Mona Lisa? - ei. Urho Kekkonen? – ei.
Väitän, että se on ihmisten mielessä oleva kuva Jumalasta. Alkuperäinen kuva Jumalasta löytyy vieläkin Raamatusta. Räikeimpiä manipulointeja ovat väitteet, ettei Jumala ole kiinnostunut yksilöihmisen elämästä, ajattelusta ja toiminnasta. Nämä manipuloijat ansaitsisivat kenkää tästä huijauksesta mutta Jumala rakastaa heitäkin eikä monota heitä. Muita törkeitä väärennöksiä ovat väitteet ettei Jumalaan voi olla yhteydessä tai että emme tarvitse häntä. Miljoonien ihmisten oma kokemus paljastaa nämä manipuloinnit. Aito ja todellinen kuva Jumalasta on, että Hän on kateuteen asti kiinnostunut meistä ja halukas elämään meidän kanssamme ja auttamaan meitä joka päivä.

Tsemppiä tähän päivään

tiistai 16. marraskuuta 2010

Ystävyydestä ja luottamuksesta




Hyvää huomenta!

Saanko esittää sinulle kysymyksen? No ei se mitään, kysyn kuitenkin: millainen on hyvä ystävä? Veikkaan, että suurin osa vastaajista sanoi tai ajatteli, että hyvä ystävä on luotettava!
Olen saanut avioliiton hoitamiseen hyviä ohjeita, joista yksi sopii myös ystävyyden hoitamiseen. Sovellettuna ohje kuuluu: "Älä kysy onko ystäväsi ihanneystävä vaan oletko sinä ihanneystävä hänelle." Joskus on terveellistä katsoa peiliin ja kysyä: olenko minä ihanneystävä? Muiden ystävyydestä ja luotettavuudesta meillä on varmasti juttuja jaettavaksi asti mutta olenko minä luotettava ystävä?

Puhutaanpa luotettavuudesta. Luottamuksen piiri laajenee iän myötä. Ensin luottamusta opetellaan kotona ja pian sukulaisten ja naapurin kakaroiden kanssa. Koulun myötä mukaan tulevat opettajat, harrastuskuviot, opiskelumaailma, ensimmäiset työsuhteet, parisuhde ja niin edelleen. Luottamusta on verrattu usein pankkitiliin. Asioimme luottamustilillämme joka päivä. Pidetyt lupaukset ja vastuullisuus asioiden hoitamisessa tuovat tilille plussaa. Tuttu sanonta pitää paikkansa: luottamusta ei anneta, se on ansaittava. Luottamustilin haaste on miinustapahtumat, jotka ovat aina suuria. Tämä johtuu siitä, että luottamuksen menettäminen on paljon helpompaa kuin sen ansaitseminen. Luottamus kun ei ole kuin tietokonepeli, jossa kolmen kuoleman jälkeen voi aloittaa kaiken alusta.

Olenko minä luotettava -kysymyksen kanssa kannattaa olla rehellinen. Luottamusta ei voi ruveta harjoittelemaan joskus tulevaisuudessa. Kyllä minä sitten Nokian pääjohtajana tai hiussalongin johtajattarena osoitan olevan luottamuksen arvoinen. Luottamus on opittava arjessa pienempien asioiden keskellä. Luotettavuutesi ratkaisee elämäsi asioita enemmän kuin uskotkaan. Edes kouluarvosanasi eivät auta, jos luottamustilisi näyttää pieniä tai negatiivisia lukuja.

Luottamuksen rakentamiseksi ja säilyttämiseksi ystävyydessä on tarjolla hyviä välineitä. Jaan tässä omien kokemuksieni pohjalta pari parasta. Ensimmäinen on avoimuus. Vaikeita asioita ja mahdollisia epäonnistumisia ei hyvä peitellä vaan ne kannattaa ottaa ajoissa ja avoimesti esille. Puhumalla asiat selviävät - nykyäänkin -  jos eivät heti, niin ainakin lähtevät parempaan suuntaan, sillä avoimuus rakentaa luottamusta. Toinen luottamuksellisista elämää rakentava väline on rukous. Mitä vaikeampi tehtävä tai vastuualue sitä enemmän kannattaa turvautua rukoukseen. Jumala-todellisuuden kokeminen arjen tehtävissä ja haasteissa on vaan niin mahtava, avoimuutta ja luottamusta vahvistava juttu, että sitä kannattaa etsiä ja vaalia.

Tässähän näitä ajatuksia yhdelle aamulle. Hyvää tätä päivää!


-

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Hiekkaan kirjoitettua, kiveen hakattua


Sain seuraavan kertomuksen kiertokirjeenä. Kuka lieneekään tehnyt ja matkaan laittanut - kiitos sinulle!

Tarina kertoo ystävyksistä, jotka vaelsivat halki autiomaan.
Yhdessä vaiheessa matkan aikana ystävykset joutuivat sanaharkkaan ja alkoivat riidellä. Riitely loppui, kun toinen läpsäisi toista. Ystävä, jota toinen löi, oli surullinen. Sanaakaan sanomatta hän kirjoitti hiekkaan:
"TÄNÄÄN PARAS YSTÄVÄNI LÖI MINUA"

Toinenkin oli kovin pahoillaan. Ystävykset sopivat riidan ja jatkoivat matkaa, kunnes tulivat keitaan luo. Siellä oli lähde, jossa ystävykset päättivät kylpeä. Se, jota toinen oli lyönyt, luiskahti kiveltä ja oli hukkua lähteeseen, mutta ystävä ehti pelastaa hänet. Kun ystävistä se, joka oli meinannut hukkua, palautui kokemuksestaan, kaiversi hän kiveen:
"TÄNÄÄN PARAS YSTÄVÄNI PELASTI HENKENI"

Se ystävistä, joka oli lyönyt toista ja myöhemmin pelastanut tämän, kysyi: Kun löin sinua, kirjoitit hiekkaan, ja nyt hakkasit sanat kiveen. Miksi?"
Toinen ystävistä vastasi: "Kun joku tekee meille jotain pahaa, se pitäisi kirjoittaa hiekkaan, jotta anteeksiannon tuulet voivat viedä kirjoituksen mukanaan. Mutta kun joku tekee meille jotain hyvää, meidän tulisi kaivertaa se kiveen, jottei kukaan voisi pyyhkiä sitä pois ja unohtaa"...

Opettele kirjoittamaan surusi hiekkaan ja kaivertamaan onnesi kiveen.

Lähetä tämä kirje niille, joita et koskaan unohda. Ellet lähetä tätä kenellekään, se voi tarkoittaa sitä, että sinulla on liian kiire elämässäsi, jolloin helposti unohdat ystäväsi.

MUISTA VARATA AIKAA ELÄMISEEN! 

torstai 28. lokakuuta 2010

Aurinko on noussut

Ja huomenta kaikille!

Muutama viikko sitten keittelimme velipojan kanssa nokipannukahveja metsässä. Päätimme tehdä vielä pienen lenkin riistalintujen löytämiseksi. Päivä oli pilvisen harmaa kun talsimme metsässä, joka ei ollut meille kaikista tutuinta maastoa.

Puolen tunnin kuluttua pääsimme todistamaan upeaa luonnonilmiötä. Pilvinen taivas avautui ja aurinko alkoi paistaa. Mahtava juttu istahtaa kannolle, paistatella auringossa ja syödä puolukoita. Auringon paisteessa oli vain yksi merkillinen juttu. Se paistoi ihan vikasuunnasta. Mahdollisuuksia oli kaksi. Maapallon asema aurinkoon oli äkisti muuttunut tai sitten olimme harhautuneet suunnasta. Pienen pohdinnan jälkeen aloimme epäillä jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Aurinko on erinomainen keksintö. Se ei vain lämmitä ja valaise vaan se myös ohjaa oikealle tielle.

Olen joskus kertonut päivänavauksessa kiinalaisesta ajattelijasta, joka lausui seuraavan ajatuksen: voitte sammuttaa kynttilät – aurinko on noussut. Tämän hän sanoi kuultuaan kristittyjen Jumalasta, Hänen rakkaudestaan ja halustaan johdattaa sekä auttaa ihmistä.

Joskus syksyn pimeys ja harmaus valtaa sisäisen maailmamme. Silloin saattaa tuntua, että emme tiedä mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa. Pelko ja ahdistus saa otteen, emme uskalla luottaa emmekä tarttua mihinkään. Silloin on hyvä katsella taivaalle, pyytää pilviä väistymään ja Jumalan aurinkoa loistamaan. Hän lupaa sanassaan sen loistavan niin hyville kuin pahoille. Siinä kelpaa paistatella ja jatkaa turvallisesta matkaa oikeaan suuntaan ja puolukoita mutustellen!

Valoista lokakuun päivää teille kaikille!

lauantai 23. lokakuuta 2010

Epäonnistumisesta voi oppia

Elämässä on hyviä ja huonoja päiviä. Huonoina päivinä pidämme usein sellaisia kun olemme epäonnistuneet tehtävissämme, ihmissuhteissamme tai kenties unelmissa ja haaveissamme. Eikö niin? Mutta onko huono päivä sittenkään oikeasti huono.

Luin juuri keksijä Thomas Edisonista, miten hän kertoi kokeneensa 10.000 pettymystä ennen kuin sai hehkulampun toimimaan. Hän ei kuitenkaan kutsunut kokeilujaan epäonnistumisiksi, vaan oppimiseksi. Edison totesi myös, että elämässään epäonnistuvat ihmiset ovat niitä, jotka antavat periksi havaitsematta kuinka lähellä menestystä he ovat. 

Maailman historian vaikuttavin aiheeseen liittyvä esimerkki löytyy ajanlaskumme alusta kun kolmen teloituspuun keskimmäiseen oli ripustettu mies, joka väitti olevansa ikuisen elämän lähde ja maailman vapahtaja. Monet ihmiset kokivat pettyneensä ja epäonnistuneensa, koska he olivat odottaneet hänestä jotain aivan muuta. Heille oli katastrofi, että tuo mies - Jeesus - roikkui maan ja taivaan välillä tekemässä kuolemaa. Vasta pääsiäisaamun uutinen kirkasti heille totuuden. Epäonnistuminen oli tapahtunut vain heidän mielissään. Niin pitikin tapahtua, jotta todellinen menestys ja läpimurto pääsi tapahtumaan ja mahdollisuus henkilökohtaiseen Jumala-suhteeseen ja iankaikkiseen elämään tulisi kaikkien ihmisten ulottuville.

Vaikka et ole tänään keksimässä hehkulampun kaltaista maailman mullistajaa on päiväsi ainutlaatuinen ja tärkeä. Jos tässä päivässä on jotain huonoa niin muista, että epäonnistumisten kautta oppii usein sellaista mitä ei muuten opi. Älä anna periksi vaan jatka eteenpäin.

Toivotan sinulle antoisaa päivää.

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Navigaattorilla sujuu paremmin

Hyvää huomentaOletko käyttänyt navigaattoria? Tämän teknisen laitteen avulla autoilu vieraassa ympäristössä sujuu ilman ylimääräistä stressiä. Määränpäät löytyivät (yleensä) ilman ongelmia, ja aikaakin säästyy melkoisesti. Lisäksi navigaattorista löytyi myös lohduttava ominaisuus: laitteella ei nimittäin mene ”sormi suuhun”, vaikka jokin risteys menee annetuista ajo-ohjeista huolimatta pitkäksi. Opastusääni ilmoittaa yksinkertaisesti ”laskee uudelleen”, ja pian saat uudet ajo-ohjeet, joiden avulla päämäärä löytyy.

Elämämme on kuin suurkaupungin vilinää. Käsittelemme päivittäin tuhansia viestejä ja teemme satoja valintoja. Erityisesti nuoret joutuvat tekemään valintoja, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Jokainen haluaa onnistua valinnoissaan, koskivatpa ne sitten ihmissuhteita, ammatinvalintaa tai vaikkapa uuden kevättakin ostoa. Valintojen runsaus, onnistumisen paine ja epäonnistumisen pelko saattaa myös ahdistaa ja masentaa. Muutaman vuoden takainen Stakesin tutkimus koulu-uupumuksesta, ahdistuksesta ja masennuksesta osoittivat, että näin käy helposti; peruskoululaisista lähes joka viidennes kokee masennusta. Miltä mahtavatkaan lukemat näyttää tänään? Kokonaan oma lukunsa ahdistuksen aiheuttajista olisivat luonnonkatastrofit, taloudelliset kriisit ja muut olosuhdetekijät.

Valintojen paineissa on hyvä muistaa, että Jumala haluaa, navigaattorin tavoin, ohjata ja opastaa meitä. Hän kykenee huomioimaan olosuhteemme, tunteemme ja paineemme. Hän tuntee turvallisen tien ja Hän ei mykisty virheistämme. Hän on armollinen ja rakastava meitä kohtaan. Hänen yhteydessään, voimme olla varmoja siitä, että hän ei jätä pulaan vaan ”laskee uudelleen” ja matka jatkuu.

Siunausta päivääsi!

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Hyvää huomenta!Istuin tämän viikon maanantaina Pyhätunturin huipulla kelopuun päällä. Ihailin kolmea asiaa - aurinkoa, hiljaisuutta ja maisemia. Hetkellä oli voimia antava vaikutus. Täällä etelämpänä lumien sulamisen jälkeen luonto on alaston. Koirien jätökset, kuivuneet lehdet ja eloton nurmikko on karua katseltavaa. Onneksi kevät osoittaa luonnosta myös toisen puolen. Uusi elämä voittaa ja luonto herää.

Ihminen elää myös eri vaiheita. Joskus maisemat ja tunnelmat ovat upeat mutta välillä elämän karut vaiheet aiheuttaa masennusta jopa pahoinvointia. Tänäänkin läheltämme löytynee kaikki tunneskaalat.

Raamattu esittelee monta ihmistä, joita Jumala kohtasi vaikeissa tilanteissa. Avun taustalla ei ollut sattumanvarainen Jumalan ”autanpa tänään vähän tuota kaveria” -oikku vaan pysyvään lupaukseen perustuva toiminta. Minäkin voisin kertoa monista ihmisistä, joita Jumala on auttanut ja lohduttanut elämän karuissa hetkissä. Periaate on edelleen sama – Jumalan lupaus huolenpidosta.

Miten Jumalan huolenpidosta pääsee sitten osalliseksi? Vastaus on yksinkertainen. Antamalla, joskus jopa raivaamalla tilaa Jumalan rajattomille mahdollisuuksille. Jumalan sanoja lainaamalla vastaus on: ”Lähestykää minua niin minä lähestyn teitä”.

Rohkeasti kevättä ja uutta elämää kohden!