Ja huomenta kaikille!
Muutama viikko sitten keittelimme velipojan kanssa nokipannukahveja metsässä. Päätimme tehdä vielä pienen lenkin riistalintujen löytämiseksi. Päivä oli pilvisen harmaa kun talsimme metsässä, joka ei ollut meille kaikista tutuinta maastoa.
Puolen tunnin kuluttua pääsimme todistamaan upeaa luonnonilmiötä. Pilvinen taivas avautui ja aurinko alkoi paistaa. Mahtava juttu istahtaa kannolle, paistatella auringossa ja syödä puolukoita. Auringon paisteessa oli vain yksi merkillinen juttu. Se paistoi ihan vikasuunnasta. Mahdollisuuksia oli kaksi. Maapallon asema aurinkoon oli äkisti muuttunut tai sitten olimme harhautuneet suunnasta. Pienen pohdinnan jälkeen aloimme epäillä jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Aurinko on erinomainen keksintö. Se ei vain lämmitä ja valaise vaan se myös ohjaa oikealle tielle.
Olen joskus kertonut päivänavauksessa kiinalaisesta ajattelijasta, joka lausui seuraavan ajatuksen: voitte sammuttaa kynttilät – aurinko on noussut. Tämän hän sanoi kuultuaan kristittyjen Jumalasta, Hänen rakkaudestaan ja halustaan johdattaa sekä auttaa ihmistä.
Joskus syksyn pimeys ja harmaus valtaa sisäisen maailmamme. Silloin saattaa tuntua, että emme tiedä mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa. Pelko ja ahdistus saa otteen, emme uskalla luottaa emmekä tarttua mihinkään. Silloin on hyvä katsella taivaalle, pyytää pilviä väistymään ja Jumalan aurinkoa loistamaan. Hän lupaa sanassaan sen loistavan niin hyville kuin pahoille. Siinä kelpaa paistatella ja jatkaa turvallisesta matkaa oikeaan suuntaan ja puolukoita mutustellen!
Valoista lokakuun päivää teille kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.