Ettei veto loppuis

Hyvää huomenta!

Noustessani aikaisin aamulla huomasin yllätyksekseni, että kello on kymmenen. Jaa, että mitenkä se oli mahdollista? No siten, että seinäkellosta oli loppunut veto illalla kymmeneltä ja siinä se tökötti paikallaan.

 

Ensimmäinen reaktioni oli että mites se nyt jo on seisahtunut. Justiinhan minä sen vedin täyteen vetoon. Tarkemman pohdinnan jälkeen tajusin ettei se nyt kumminkaan niin justiin ollut. Aika vaan menee niin kovaa.

Valitettavasti meidän oman jaksamisen ja huoltamisen kanssa tilanne on usein yhtä petollinen. Justiinhan mä olen syönyt, huilannut, pitänyt lomaa, käynyt lääkärintarkastuksessa, kuntoilemassa, uimassa, kävelyllä ja niiiiiin edelleen. Kuulostaako tutulta? Tarkempi pohdinta kuitenkin paljastaa  että onhan siitä nyt sittenkin kulunut aikaa vähän enemmän.

Itsensä huoltamiseen pitää ottaa aktiivinen ote. Kirjoitan tämän ennenkaikkea itselleni mutta kokemuksesta tiedän, että muutama muukin on kanssani samoilla linjoilla. Ja vaikka tämä aihe ei nyt oikein nappaa eli asiat on kunnossa niin tallenna tämä silti henkiseen selkäreppuun – saatat tarvita sitä tulevaisuudessa.

Elämän-peli on arvokas ja ainutlaatuinen juttu – siihen kannattaa suhtautua vakavasti. Varaelämiä ei ole kuin tietokonepeleissä. On vain yksi elämä ja sen hoitamiseen ja huoltamiseen kannattaa suhtautua alusta asti vakavasti. Formula-asiantuntijan kommenttia vielä lainaten. Ensimmäisessä mutkassa kisan voi ainoastaan hävitä.

Tässäpä tämä. Säilyttäähän elämänkellonne hyvä vedossa ja oikeassa ajassa!